|
SILAKAN
onginta – lapsellisen hauskaa
Troolari
ja silakkaverkot tulevat ehkä ensimmäisenä mieleen, kun ajatellaan silakan
kalastusta. Urheilukalastajalle voi myös olla unohtumaton kokemus nostaa ämpärillinen
hopeankiiltäviä silakoita silakkalitkalla. Silakkalitka
on eräänlainen yksinkertainen pilkki, johon kiinnitetään neljästä kuuteen
kiiltävää metallikoukkua 20-25 cm välein siimaan. Siiman päähän kiinnitetään
paino, jonka jälkeen ruvetaan nostamaan kalaa veneeseen. Silakkaparven
löytäminen voi kuitenkin joskus olla vaikeata. Etsi parvea ulapalta tai
kapeista salmista, joissa vesi virtaa. Varmimmat saaliit saa keväällä ja
syksyllä. Silakka käy pyydykseen ympäri vuorokauden, myös yöllä, jos
koukuissa on itsestään loistavat syötit. Silakan onkiminen voi olla
saaliittoman kalastusretken pelastus. HAUKI
– urheilukalastajien vastustaja numero yksi Hauki
kutee heti jäiden lähdön jälkeen, jolloin se ei mielellään syö. Hauki on
iskuhalukas vuoden ympäri. Hauki saalistaa pääasiallisesti näön avulla,
siksi se on aktiivinen vuorokauden valoisana aikana. Kesällä hauki syö
halukkaimmin aamulla tai illalla. Heittovapa
eli ”virveli” on urheilukalastajan tavallisin varustus hauenpyynnissä.
Haukea voi myös esimerkiksi onkia tai kalastaa perholla. Viehekalastuksessa
kannattaa yrittää suurilla lusikkauistimilla ja vaapuilla, onginnassa käytetään
pikkukalaa syöttinä. Sisäsaaristossa
hauet oleilevat usein kaislikossa. Ulkosaaristossa hauet väijyvät rakkolevävyöhykkeissä.
Kun vedet lämpenevät, hauet siirtyvät kaltevien ja jyrkkien pohjien lähistöön.
Hauet saalistavat usein saarien tuulisella puolella. Voimakkaasta aallokosta
hauet eivät pidä. AHVEN
– herkullista huvia Ahven
on Suomen tunnetuin kalalaji. Useimmat meistä ovat tutustuneet tähän mainioon
ruokakalaan jo ”kalastusuransa” alkuaikoina. KUHA
– kesäyön saalis Kuha
viihtyy sisäsaariston sameassa vedessä. Päinvastoin kuin hauki ja ahven, kuha
välttää valoa ja käy pyydykseen
parhaiten illan hämärtyessä. Kesäaikaan tämä merkitsee, että kuhaa voi
pyydystää läpi yön. Viehekalastaja
käyttää kuhan kalastuksessa pieniä vaappuja, lippoja ja jigejä. Kuhaa voi
pyydystää läpi vuoden, jopa pilkkien. Tällöin kalastaja käyttää suuria
ahven- ja tasapainopilkkejä. SIIKA
– saariston hopeinen jalokala Saaristossa
siikaa kalastetaan lähinnä verkoilla. Vaikka siika ei ole urheilukalastajan
tavallisimpia saaliita, sitä voi kalastaa monella jännittävällä tavalla.
Sekä perhokalastus, että pohjaonkiminen madolla, voivat antaa hienoja
saaliita. Jos pilkkijäällä on onni myötä ja törmää siikaparveen, päivälliskalat
voivat olla hetkessä koossa. Kuten
muutkin lohikalat, siika on erittäin arka häiriöille. Hiljaisuus ja
varovaisuus ovat a ja o siian kalastuksessa. Siikaa voi pyytää vuoden ympäri,
ja se käy pyydykseen vuorokauden valoisana aikana. TAIMEN
– ulapan haaste Saaristomeren
taimenet houkuttelevat varsinkin viehekalastajia koko jäättömän kauden ajan.
Myös veneettömällä viehekalastajalla on hyvät mahdollisuudet rannalta. Keväällä
taimen ottaa aurinkoa ja hakee ravintonsa hyvin matalista vesistä pitkin
rantaa. Syksyisin taimen hakeutuu karien ja luotojen läheisyyteen
ulkosaaristoon. Taimen
käy pyydykseen varmimmin aikaisin aamulla tai iltahämärissä. Alkukesällä
voi ensin yrittää kapeilla ja aika pienillä uistimilla, jotka ovat mielellään
vaaleita tai kiiltäviä. Syksyllä suuremmat, metallin väriset uistimet
antavat paremman saaliin. Taimenen syyskalastus jatkuu niin kauan, kuin meri on
jäätön. Kuvia kalastuksesta ja saaliista
|
Lähetä osoitteeseen webmaster(ät)kunnontulet.fi tätä sivustoa koskevia kysymyksiä tai kommentteja.
|