Kalastusalueet

Kustavi - "Saariston kuningaskunta"

Vesialuetta 315 neliökilometriä

"Saariston kuningaskunta" Kustavi perustettiin jo vuonna 1784 kuningas Kustaa III:n käskyllä vanhan Tukholma-Turku postireitin varrelle. Kunnassa on vakituisia asukkaita noin 1100 henkeä. Kesäisin väkiluku moninkertaistuu, kun lomanviettäjät saapuvat 2500 kesämökilleen. Kalastuspaine Kustavin vesillä on kova, mutta kunnan pinta-alasta on vesialuetta 315 neliökilometriä, joten kaloilla on tilaa uida pyytäjien ohikin.

Lehmänkurkusta Isokarille

Kaurissalon pohjoispuolella aukeaa Selkämeri. Kiparluodosta luoteeseen jatkuu laaja kivikkoinen matalan veden alue, jota kirjavoivat sadat pikkuluodot ja kivet. Alue on loistavaa ahven- ja taimenvettä.

Isokarin majakka- ja luotsisaaren vedet ovat merilohen uistelualuetta. Varsinaista uistelulupaa ei tarvita, jos pysyttelee valtion vesialueilla. Kuumin lohenpyyntisesonki alkaa juhannukselta ja jatkuu koko heinäkuun. Uistelijoiden lohisaaliit ovat olleet näillä vesillä täysin vertailukelpoisia Ahvenanmaan saalismääriin. Useimmat suuntaavat veneensä keulan Isokarin suuntaan niin, että vene lasketaan vesille Uusikaupungissa tai Pleikilän/Kiparluodon alueelta.

Lypertön ja Pohjois-Vartsalan länsipuolinen saari- ja karikkoalue on hauki-, ahven- ja taimenvettä. Vuosnaisissa Vartsalan länsikärjessä on tuhannen hehtaarin yhtenäinen uistelulupa-alue.

Varsinkin, kun kalastaa uudella oudolla vesialueella, paikalliset vedet tunteva kalastusopas on oikotie saalistilastojen kaunistamiseen. Vartsalan eteläpäässä on laaja matalan veden alue, jota kirjavoivat saaret, luodot ja kivikot. Rikkonainen topografia tarjoaa kaloille mainiot suoja- ja ruokailupaikat, joten saaliiksi tältä alueelta voi saada etenkin haukia ja ahvenia. Keväisin, kun tuuli puhaltaa leppeästi etelän ja lännen väliltä, mahdollisuudet taimenen tartuttamiseen ovat isot.

Kivivesi

Pääsaaren ja Kaurissalon välissä on Kivivesi, joka on yhteydessä mereen vain kapeitten sunttien välityksellä. Urheilukalastajalle tärkeimmät kalalajit ovat ahven ja hauki, mutta sieltä saadaan myös kuhaa ja jalokaloja. Kivivesi on yleensä Kustavin ensimmäinen alue, joka talvella saa kantavan jääkatteen. Merikartassa tämä "järvi" on kuvattu tasaisella keltaisella, joten navigoinnin avuksi tarvitaan peruskarttaa. Kevon sillan suntissa, jonka läpi Kivivesi lännessä laskee Ströömiin, on lähes koskimainen virta-alue, joka houkuttelee paikalle monenlaisia eväniekkoja: silakoita, ahvenia, kirjolohia, taimenia ja haukia.

Ströömin salmialue

Vartsalan saaren ja Kustavi-Kaurissalon välissä on kaakko-luode-suuntainen Ströömin salmialue. Se on Kustavin tärkeimpiä kalankasvatusalueita, joten luonnonkalojen lisäksi Ströömistä saadaan huomattavia määriä karkulaiskirjoja. Vettä tässä salmessa on reilusti. Keskiosissa vettä on kauttaaltaan yli kymmenen metriä ja syvimmät paikat lähentelevät kolmeakymmentä metriä. Rantamatalikoista ja kaislikoiden reunoilta kannattaa hakea haukia. Kapeimmat virtaiset suntit ja alueen muutamat pakat ovat ahvenpaikkoja. Virtaukset houkuttelevat paikalle myös silakoita ja niitä jahtaavia meritaimenia.

Ströömi on myös kuha-aluetta. Kun fosforisilmät ovat hoitaneet suvunjatkohommansa matalilla kutualueillaan, ne saapuvat näihin syviin salmivesiin syömäpuuhiin. Kuhat tavoittaa parhaiten raskailla pysty- tai tasapainopilkeillä, sillä ne luurailevat syvässä yli kymmenmetrisessä vedessä. Kuhan avovesipilkkimistä voi menestyksellisesti harrastaa aina jäidentuloon asti.

 Kaitaisten silta

Kaitaisten sillan alusta on silakanlitkaus- ja ahvenen pohjaongintapaikka. Kaitaisten sillan vieressä on kalankasvattamo, joten ongessa temmeltää usein sattumakalana myös kirjolohi.

Sillan alusta on hyvä loppukesän ja syksyn venepilkkipaikka. Saaliiksi jämähtelee pääasiassa ahvenia, mutta myös kuhat syönnöstelevät salmen virtavesissä. Salmialue jatkuu kohti luodetta vielä noin kahdeksan mailia. Veneväylä ja sen ympäristö on hyvin merkitty merikarttaan, mutta kartoittamattomia vesiä on paljon.

Kun Merenkulkulaitoksen kartat loppuvat kesken, kannattaa avuksi ottaa Maanmittauslaitoksen peruskartat, joihin vedenalaiset ja -päälliset potkurinsärkijäkivet on merkitty ilmakuvausten avulla. Usein peruskartta on kivien suhteen jopa tarkempi kuin merikartta

Kuvia kalastuksesta ja saaliista

   Ota yhteyttä

 

Lähetä osoitteeseen webmaster(ät)kunnontulet.fi tätä sivustoa koskevia kysymyksiä tai kommentteja.
Muutettu : 01.02.2010                                                              Copyright © Kunnon Tulet Eräpalvelut