|
Kustavi - "Saariston kuningaskunta" Vesialuetta 315 neliökilometriä "Saariston
kuningaskunta" Kustavi perustettiin jo vuonna 1784 kuningas Kustaa III:n käskyllä
vanhan Tukholma-Turku postireitin varrelle. Kunnassa on vakituisia asukkaita
noin 1100 henkeä. Kesäisin väkiluku moninkertaistuu, kun lomanviettäjät
saapuvat 2500 kesämökilleen. Kalastuspaine Kustavin vesillä on kova, mutta
kunnan pinta-alasta on vesialuetta 315 neliökilometriä, joten kaloilla on
tilaa uida pyytäjien ohikin. Lehmänkurkusta
Isokarille Kaurissalon
pohjoispuolella aukeaa Selkämeri. Kiparluodosta luoteeseen jatkuu laaja
kivikkoinen matalan veden alue, jota kirjavoivat sadat pikkuluodot ja kivet.
Alue on loistavaa ahven- ja taimenvettä. Isokarin
majakka- ja luotsisaaren vedet ovat merilohen uistelualuetta. Varsinaista
uistelulupaa ei tarvita, jos pysyttelee valtion vesialueilla. Kuumin
lohenpyyntisesonki alkaa juhannukselta ja jatkuu koko heinäkuun. Uistelijoiden
lohisaaliit ovat olleet näillä vesillä täysin vertailukelpoisia Ahvenanmaan
saalismääriin. Useimmat suuntaavat veneensä keulan Isokarin suuntaan niin,
että vene lasketaan vesille Uusikaupungissa tai Pleikilän/Kiparluodon
alueelta. Lypertön
ja Pohjois-Vartsalan länsipuolinen saari- ja karikkoalue on hauki-, ahven- ja
taimenvettä. Vuosnaisissa Vartsalan länsikärjessä on tuhannen hehtaarin
yhtenäinen uistelulupa-alue. Varsinkin, kun kalastaa uudella oudolla vesialueella, paikalliset vedet tunteva kalastusopas on oikotie saalistilastojen kaunistamiseen. Vartsalan eteläpäässä on laaja matalan veden alue, jota kirjavoivat saaret, luodot ja kivikot. Rikkonainen topografia tarjoaa kaloille mainiot suoja- ja ruokailupaikat, joten saaliiksi tältä alueelta voi saada etenkin haukia ja ahvenia. Keväisin, kun tuuli puhaltaa leppeästi etelän ja lännen väliltä, mahdollisuudet taimenen tartuttamiseen ovat isot. Kivivesi Pääsaaren
ja Kaurissalon välissä on Kivivesi, joka on yhteydessä mereen vain kapeitten
sunttien välityksellä. Urheilukalastajalle tärkeimmät kalalajit ovat ahven
ja hauki, mutta sieltä saadaan myös kuhaa ja jalokaloja. Kivivesi on yleensä
Kustavin ensimmäinen alue, joka talvella saa kantavan jääkatteen.
Merikartassa tämä "järvi" on kuvattu tasaisella keltaisella, joten
navigoinnin avuksi tarvitaan peruskarttaa. Kevon sillan suntissa, jonka läpi
Kivivesi lännessä laskee Ströömiin, on lähes koskimainen virta-alue, joka
houkuttelee paikalle monenlaisia eväniekkoja: silakoita, ahvenia, kirjolohia,
taimenia ja haukia. Ströömin salmialue Vartsalan
saaren ja Kustavi-Kaurissalon välissä on kaakko-luode-suuntainen Ströömin
salmialue. Se on Kustavin tärkeimpiä kalankasvatusalueita, joten
luonnonkalojen lisäksi Ströömistä saadaan huomattavia määriä
karkulaiskirjoja. Vettä tässä salmessa on reilusti. Keskiosissa vettä on
kauttaaltaan yli kymmenen metriä ja syvimmät paikat lähentelevät
kolmeakymmentä metriä. Rantamatalikoista ja kaislikoiden reunoilta kannattaa
hakea haukia. Kapeimmat virtaiset suntit ja alueen muutamat pakat ovat
ahvenpaikkoja. Virtaukset houkuttelevat paikalle myös silakoita ja niitä
jahtaavia meritaimenia. Ströömi
on myös kuha-aluetta. Kun fosforisilmät ovat hoitaneet suvunjatkohommansa
matalilla kutualueillaan, ne saapuvat näihin syviin salmivesiin syömäpuuhiin.
Kuhat tavoittaa parhaiten raskailla pysty- tai tasapainopilkeillä, sillä ne
luurailevat syvässä yli kymmenmetrisessä vedessä. Kuhan avovesipilkkimistä
voi menestyksellisesti harrastaa aina jäidentuloon asti. Kaitaisten
silta Kaitaisten
sillan alusta on silakanlitkaus- ja ahvenen pohjaongintapaikka. Kaitaisten
sillan vieressä on kalankasvattamo, joten ongessa temmeltää usein
sattumakalana myös kirjolohi. Sillan alusta on hyvä loppukesän
ja syksyn venepilkkipaikka. Saaliiksi jämähtelee pääasiassa ahvenia, mutta
myös kuhat syönnöstelevät salmen virtavesissä. Salmialue jatkuu kohti
luodetta vielä noin kahdeksan mailia. Veneväylä ja sen ympäristö on hyvin
merkitty merikarttaan, mutta kartoittamattomia vesiä on paljon. Kuvia kalastuksesta ja saaliista
|
Lähetä osoitteeseen webmaster(ät)kunnontulet.fi tätä sivustoa koskevia kysymyksiä tai kommentteja.
|